torstai 22. elokuuta 2013

Wanhanajan malliin



Poikkesimme eräänä kesäisenä viikonloppuna Keuruun wanhassa kirkossa. Sukuloimaan matkatessa, mummulaan menossa, sattui sopiva taukopaikka haistella hiukan menneisyyden tuulia. Ja nykyisyydenkin, toki.

Kuvatunnelmia:

 

Pieni mies ja paljon juostavaa pihaa.
Tiekirkkoja mainostetaan "taivaallisina taukopaikkoina". Heh.

Lisää Keuruun wanhasta kirkosta voit kurkistaa tästä linkistä.

 



Lattialankut länässä, kulumia kengistä. Satojen vuosien ajalta ennen meitä. Aika huikea ajatus.
Muutama lantti lie sinne pudonnut, köyhille ja vaivaisille. Kolikot muuttaneet muotoaan, rahayksiköt vaihtuneet, köyhyys pysynyt silti- . "Köyhät teillä on aina keskuudessanne..."

"Minä olen ovi; jos joku minun kauttani menee sisälle, niin hän pelastuu, ja hän on käyvä sisälle ja käyvä ulos ja löytävä laitumen." Joh. 10:9
 No joo, tuota raamatunkohdan viittaamaa ovea ei sentään ole teljetty kaksin kappalein, kuten tässä. Päinvastoin, sanokaamme. 


Kirkonparven kulumat ja kuopat. Sileiksi askelletut askelmat.


Missä olisi hyvä paikka istua, jos istuisi? Lapset testailivat. Korkealla tietenkin! 
 Tällä kertaa meidän tarkoituksemme oli päinvastoin tykkänään kuitenkin jaloitella. Jalkautua ;) sanoisinko.

Bongaa kuvasta pikkuinen sanankuulija.





Maalaukset Johan Tilén 1782-1785


Alttaritaulu, Johan Tilén 1782
  
Wikipedian tarjoamaa tietoa: "Alkuperäisen Kansallismuseon kokoelmiin siirretyn alttaritaulun Kristus pesee opetuslastensa jalkoja maalasi Johan Backman 1750- tai 1760-luvulla. Keuruun vanhassa kirkossa säilytetään kopiota Backmanin maalauksesta." 

Jääpi nyt vaan kynttelikön taakse tuo alttaritaulun alaosa, sorry huono kuvakulma.

Niin kulunut, lopen kulunut polvistumisjakkara. Paljon nähnyt.

Ikihonkapuinen jakkara. Hieno sana ja vielä hienompi jakkara! Teksti: "Tämmöisestä iki-hongasta on tehty tämän kirkon lattia yli 200 vuotta sitten. Tämä pala oli lattian alla."
Jalkapuut, hui hirmuista (kirkko)historiaa! Millaisista rikoksista niihin joutuikaan? Vai ihan pikku rikkomuksista jopa? Pieni historian oppitunti olisi nyt paikallaan.

Kuka se pohti hiljattain julkisuudessa hiukan kieli poskessa, että nykyajan häpeäpaaluksi jalkapuut eivät enää millään sopisi. Nimittäin - yllätys yllätys, eivät niiden ihmisarvoa alentavan kohtelun vuoksi, vaan koskapa "nykyään niihin jonotettaisiin!?"  Mene ja tiedä. Jotta päästäisi esille, kuulemma; saataisiin se Andy Warholin sanoittama "oma pakollinen 15min julkisuudessa". Johon perustuvat mm. aikamme lukemattomat tosi-tv-ohjelmat ja ylikansoitetut BB:t. Erikoinen ajatusketju, kerrassaan. Kertooko se silti ajastamme jotain nurinkurista. Onko aina ja kaikkialla oltava esillä? Minäminäminä. Kuten, heh, vaikkapa täällä blogistaniassakin. Olisiko sanojana ollut Ruben Stiller, en tosiaan muista..? Joku asiaa tuumaillut toimittaja kumminkin. Kertokaa te hyvät lukijat, jos muistatte asiayhteyden tarkemmin? 

Osuipa aihetta googlatessa ja alkuperäistä lausuntoa (turhaan) etsiessäni silmiini tällainenkin huomio: 

"Aikakautemme ilmapuntari köyhyyteen ovat ruokakassijonot. Nykyajan häpeäpaalu, jossa julkisesti nöyryytetään niitä, jotka eivät muuten tule toimeen. Asiakkaideni kertomukset asioinnista toimeentuloturvaa myöntävien viranomaisten luona ovat pahimmillaan puistattavaa kuunneltavaa. Voidaanko enää puhua hyvinvointivaltiosta?"

Tällaiseen ajatukseen on päätynyt, kas, pappipa hyvinkin, postausaiheeseeni sopien (!) Juha Mattila Tampereelta aiheenaan Ruokakassibarometri. Varmaan jokusen ruokakassin tarvitseville jakanut, tuo pastorismies.  (Kuten muuten allekirjoittanutkin.

Tästä linkistä lisää suoria lainauksia ja suoraa puhetta häneltä, muutaman vuoden takaa tuo lainaus näköjään. Tarkemmin en tunne ajatuksiaan, mutta tuossa sanoittaa kyllä hyvin leimaantumisen (leimaamisen jopa?) ja nykyisen köyhyyden näkyvimmät paikat.  

Ajatuksia herättävää.

Raamattua (muinais)kreikaksi.
Sakastin lamput

"Sallikaa lasten tulla...". Tilan haltuunottoa, tutustumista. Nimet vieraskirjaan.

 Miksi kirkossa aika pysähtyy? 

  
Tulin vieraana, lähdin tutumpana.

Kirkkovene, "Iso Valkonen". Täytyyhän paatilla aina nimi olla.

"Mennään soutamaan... Jihuu!" Innostunut 2-vuotias. joo-o. Jos sillä mummun veneellä nyt kuitenkin tällä kertaa...

 
Nyt se karkaa, äkkiä perään...! <3

Tiekirkot ovat kyllä hyvä idea kesäisessä kotimaassa! Sellaista Keuruulla. Piipahdimme viereisessä, uudessakin kirkossa. Mutta se on jo eri postausaihe se. Tässä oli jo kirkkoa kerrakseen yhdelle kertaa.



Mitä kesäisiä kotimaan kohteita sinä olet käynyt katsomassa? Jos lapsiperheen peruskohteita, Lintsiä, Särkänniemeä, Angry Birds -puistoa ja Puuhamaata ei nyt lasketa..? Missä kannatti (ja kannattaa ensi kesänä) ohiajellessa pysähtyä hetkeksi? 





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentteja, ideoita, yhteistyötä? s-postiin tallessamaailma@gmail.com