Ja Jumala sanoi EI

Ja Jumala sanoi EI

Kun minua ajoittain kalvaa suuri huoli vaikeavammaisen poikani tulevaisuudesta,
tämä kuvien alla oleva runo auttaa minua. En tiedä miksi. 

Sydän kuitenkin tietää.
Rauhoittuu
taas - hetkeksi.

(Kuvasarja on jo muutaman vuoden takaa, Poika on kasvanut jo hurjasti näistä ajoista...) 

Äiti ja Poika

Tihi-hihihiii....! 

Rrrrrakas! <3

Meillä on lystiä yhdessä! 

JA JUMALA SANOI EI

Pyysin Jumalaa ottamaan pois ylpeyteni,

ja Jumala sanoi:

”Ei. Minun tehtäväni ei ole ottaa pois,

mutta sinun tehtäväsi on luopua.”

Pyysin Jumalaa tekemään vammaisesta lapsestani ehjän,
ja Jumala sanoi:
"Ei. Hänen henkensä on eheä,
hänen ruumiinsa on vain väliaikainen."

Pyysin Jumalaa suomaan minulle kärsivällisyyttä,

ja Jumala sanoi:

”Ei. Kärsivällisyys tulee koettelemuksista,

sitä ei suoda, se ansaitaan.”

Pyysin Jumalaa antamaan minulle onnea,

ja Jumala sanoi:

”Ei. Minä annan siunausta,

onnesi sinun on itse rakennettava.”

Pyysin Jumalaa säästämään minut kivulta,

ja Jumala sanoi:

”Ei. Kärsimykset vieroittavat sinua maailman huolista,

tuoden sinua lähemmäksi Minua.”

Pyysin Jumalaa kasvattamaan henkeäni,

ja Jumala sanoi:

”Ei. Sinun on itse huolehdittava kasvamisestasi.

Minä karsin sinua saadakseni sinut kantamaan hedelmää.”

Pyysin Jumalaa kertomaan, rakastaako hän minua,

ja Jumala sanoi: 
"Kyllä. Minä annoin ainoan Poikani, joka kuoli puolestasi.

Tulet olemaan kerran taivaassa koska uskot."

Pyysin Jumalaa auttamaan minua

rakastamaan muita niin kuin Hän rakastaa minua,

ja Jumala sanoi:

”Lopultakin sinä ymmärrät.”

 - Claudia Minden Weisz (suom. Jussi Asunta, nyt mukaellen KK)

"Toisen elollisen edessä meillä on ihmisinä -ja kristittyinä- vain yksi sana ja se on kyllä. Jos Sinä kärsit, niin pitää minunkin kärsiä. Jos sinun luotuisuutesi kielletään ja sinut hylätään, niin täytyy käydä minullekin sinun rinnallasi -. Jeesus kantoi ristillä Jumalan äärimmäisen hylkäämisen, äärimmäisen EI:n. Jumala ei pitänyt häntä enää ristillä omana rakkaana Poikanaan, vaan hänen harteilleen laskettiin maailmankaikkeuden kaikki synnit; menneet, nykyiset ja tulevat, niiden koko paino ja tuska. Jeesukseen tiivistyi tuossa äärimmäisen kärsimyksen hetkessä kaiken kivun ja synnin keskipiste maailmassa, maailmanhistoriassa. Hän kantoi meidän kipumme, syntimme, sairautemme ja hätämme. Hänen kipuunsa Jumala kielsi lohdutuksen jotta meillä olisi lohdutus Hänessä." (Kommenttiteksti, mukaellen: Mika K T Pajunen, teol. tri)

Lohdutus ja läsnäolo. Kivussakin. 


And God Said, "No" - A poem by Claudia Minden Weisz


I asked God to take away my pride,
And God said, "No."
He said it is not for Him to take away,
but for me to give up.

I asked God to make my handicapped child whole,
And God said, "No."
He said her spirit is whole,
Her body is only temporary.

I asked God to grant me patience,
And God said, "No."
He said that patience is a by-product of tribulation,
it isn't granted, it's earned.

I asked God to give me happiness,
And God said, "No."
He said He gives blessings,
Happiness is up to me.

I asked God to spare me pain,
And God said, "No."
He said, "Suffering draws you apart from worldly
cares and brings you closer to Me."

I asked God to make my spirit grow,
And God said, "No."
He said I must grow on my own,
but He will prune me to make me fruitful.

I asked God if He loved me,
And God said, "Yes."
He gave me His only Son who died for me,
and I will be in Heaven someday because I believe.

I asked God to help me love others,
as much as He loves me.
And God said,
"Ah, finally you have the idea."



(© 1980, Claudia Minden Weisz. Used by permission of the author.
All other rights reserved by Claudia Minden Weisz.)



PS. edit: 
Huomasin jo postattuani, ettei runon toista ja toiseksi viimeistä säettä oltukaan käännetty suoraan lainaamassani lähteessä valmiiksi, joten ne käänsin itse. Toki olen törmännyt niiden käännöksiin jossain aiemmin, en tiedä kenen kääntäminä, muistan vain lukeneeni olisiko ollut Jaatispostissa -. Sana ehjä/eheä viittaa täysinäiseen, kokonaiseen; täyteen ihmisyyteen - korostaen sitä, että fyysisistä tai toiminnallisista vajavaisuuksista huolimatta runon kirjoittajan vammaisessa lapsessa jo toteutuu täysi ihmisyys, syvimmiltään; kirjoittaja valitsee tätä kuvaamaan sanan henki (spirit), voisi ehkä kääntää myös sanalla sielu. Merkitys on siis se, että Jumalan silmissä vammainen lapsi on täydellinen ja eheä jo nyt, sellaisenaan! :) 

PS. edit vol 2. aamupäivällä 8.10.2013:
Nyt kun muokkaamaan lähdin, niin vasta huomaan; Jussi Asunnan suomennoksessa oli käännetty sanan "cares" vastine sanaksi "turhuus/turhuuksista" - yllättävää!  Vaihdoin sen nyt tähän yhteyteen sanaksi "huoli", joka mielestäni paremmin kuvaa vammaisperheiden arkea ja todellisuutta.