maanantai 27. toukokuuta 2013

Onnellinen puutarhassa

Arvonta on suoritettu eilen illalla, blogihistoriaa on taas tehty - ja vihdoin ehdin tänne kertomaan! Onnetar, jona innostuneesti toimi Pikkusisko, suosi tällä kertaa oikukkaasti järjestyksessä alkupään kommentoijia, numeroita 1 ja 2 eli Tuulalle ikonikuvat ja Raivolle kirja. Lämpimästi Onnea voittajille! Ja muille, parempi onni ensi kerralla, toivon! Ottakaahan onnekkaat yhteyttä vaikka tuohon mailiini tallessamaailma@gmail.com kertoen osoitteenne niin kipaisen postittamaan! :)




Olen törmännyt taas tänä keväänä ilokseni monta kertaa tuttuun sanontaan: 

Mikään ei ole niin tärkeää kuin puutarhanhoito, eikä sekään ole niin tärkeää."

Tämä kiinalainen sananlasku kiteyttää hauskasti pari totuutta. Ehkä joku haksahtaisi helposti tulkitsemaan tuon siten, ettei millään ole mitään merkitystä, negatiivisesti. Mutta minulle se ei suinkaan merkitse nihilismiä vaan eräänlaista helpotusta. Hyvin tervetullutta!

Maailma pyörii radallaan; karavaani kulkee ja koirat haukkuvat, monesta junastakin jään asemalle - mutta silti: pysähdys puutarhassa ja kukkien nuuhkiminen, niiden ihastelu, ah! 

Tänään oli eräs pukeutumista vaativa tilanne, tällä puutarhurilla.

 Kaupunkipuutarhassakin asustaa jos minkälaista mönkijää...

"Kuule siili, tuhmeliin, omin luvin älä juokse mansikoiden luokse..." Vaan jätä niitä syötäväksi meillekin, sitten heinäkuussa.

Kahden kerroksen väkeä. Hän asuu portaidemme alla popsien kastematoja. Tietääkseni. Emme jaa ateriayhteyttä jolloin asia olisi empiirisesti todistettu.

Ja yläkerroksissa parempi väki puunaa pöytähopeitaan.

Citykanit etupihalla. Ystäviämme - paitsi talvella omenapuun jyrsimisen jälkeen. Tänä talvena verkkoaita vei onneksi voiton. Tilanne 2-1. Pupujen hyväksi.

Kädet mullassa möyriminen tuntikaupalla. Oman kädenjäljen näkeminen. Tuloksia, konkretiaa, kauneutta kaaokseen. Itse luotuna. Vaikka se olisi vain muutama kukannuppu takapihalla, sen merkitys on paljon painoarvoansa suurempi. 

Ei hukkumista taas kerran maailman usvaan ja tärkeiden palaverien pyöritykseen.
On helpottavaa huomata, että maailma vain harvoin kaatuu, jos en pääsekään mukaan kaikkialle kaiken aikaa. Eikö vain!

 Olen edelleen olemassa, vaikka jokin tärkeä asia jäisi tekemättä. Tällaisia höpöttelen itselleni nytkin kun yötäpäivää valmistelemme tärkeää, ihanaa juhlaa - meillä on tulossa ylioppilasjuhlat tuplasti! 

Tämä kukka toi jostain syystä korvamadoksi laulun.. "Aaa, kesän lapsi mä oon..." Toivottavasti ette nyt saaneet tartuntaa. Taidan olla väsynyt kun korvissa soi.
 Mitkä värit!




Kohta tarkoittaen huomenna hopeiden kiillotuksen kimppuun (Tiedättekö muuten isoäidin wanhanajan soodavesi, alumiinifolio -kikan, toimii hopeiden kirkastamiseen vaikka kuulostaa huuhaalta, kaikkien paitsi kemianopettajan korvissa... Ehkä palaan tähän eri postauksella, sarjassamme kätevän emännän kotivinkit ;)

Kiireisin päivähän on yleensä se huominen

Näet sitä ennen valitsin sittenkin mieluummin vielä kerran kädet multaan ja kukkien istutuksen, osan III pihapuutarhassamme.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit, ideat, yhteistyö s-postiin tallessamaailma@gmail.com