sunnuntai 21. joulukuuta 2014

Vihdoinkin!


 
 
 Lunta jo kovasti odoteltiin tänne Etelä-Suomeenkin. Jollain kummalla tapaa valkea joulu on enemmän joulu?
 
 Joulumieli, pääsiskö vihdoin sinne asti? Viime viikolla on taas selvitty monesta; kuopuksen crp oli jo huimat 178 eikä lääkäriin vaan päässyt vaikka kuume 39,6 oli noussut takaisin antibioottikuurin aikana. Kahtena peräkkäisenä aamuna soitin lähi-terveysasemalle heti aamu8lta. Takaisinsoittopalvelu. Kaikki ajat ovat jo menneet. Anna Pronaxenia panadolin lisäksi. - En voi kun annoin jo buranaakin suppona. Seuraile.
 
Turhien vääntöjen jälkeen; yksityislääkärille. Ja 250€ kiitos. Heti perään kiireinen tärkeä puhelu lääkäriltä hänen saatuaan labratulokset. Menkää heti Lastenklinikalle! Pojan tulehdusarvo on huimasti yli normaalin (normi: 10 hujakoilla). Nyt 178! Lääkäri kertoo soittaneensa tilanteen Lastenklinikalle, jossa meitä kuulemma osataan jo odottaa. 
 
Huh. Lyhyesti sanoen: Selvittiin lopulta säikähdyksellä ja lääkevaihdolla. Vaan miksi minulla on ihan säikähtänyt olo vieläkin? Ne kuuluisat terveydenhuollot säästöt? (Tarkemmat tulokset tämänkertaisen bakteerin laadusta valmistunevat vasta huomenna, tiedoksemme edes näin jälkikäteen.)
 
Tiukkaa teki molemmille -pikkupotilaalle ja ylihuolestuneelle äidille - kaiken lisänä se, että miehen ulkomaan työmatka osui juuri pojan pahimpiin sairastamispäiviin. Epävarmuuden hallitsemiin pitkiin yön tunteihin.  Ja toki oli se varmasti matkaajallekin rankkaa, huolenkantaminen. Klinikalle mentiin jo yhdessä, mies keskellä yötä parahiksi kotiin palanneena.

Blogissa on ollut syystäkin hiljaista. 

Vaan nyt; vihdoinkin poika on ollut pari päivää jo kuumeeton. Kiitos Luojan.
Ja vihdoinkin lunta! 
Kohti valkeaa joulua!


 

 
 
KUN OLIN PIENI
 
Kun olin pieni
lauloin joulukuusen takana.
 
Kun olin pieni
pidin jotakuta suurta kädestä.
 
Kun olin pieni
näin maassa pikku ötökät.
 
Ja nenässäni tunsin pyryntuoksun:
nyt on lunta ilmassa!
 
                      - Bo Carpelan, Taivaan maalari 1990
                      suom. Kaarina Helakisa
 
 
 
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Eduskuntavaaliehdokas 2019 kirjoittaa motolla:

"Life is like a box of chocolates.
You never know what you´re gonna get."
- Mom of Forrest Gump, appered in the film 1994

Kommentit, ideat, yhteistyö s-postiin tallessamaailma@gmail.com