Hetkiä kesältä

Marraskuun maisemat tänään. Olen kuumeessa ja silloinhan on aikaa. (Paitsi että kuopus... no te tiedätte ;) 

Päivällä kuumeen kera nukuttua, en saakaan nyt illalla unta.

On yhtäkkiä aikaa vaikka selailla kesäisiä kuvia. Kone sylissä loikoillen. Haaveilla kesästä, lomasta, kevyistä hetkistä ja kiireettömyydestä. Muistella viime kesää. Kotimaasta ja kauempaa, lämpimästä.

 

Noo, saatiinhan se lämpö Suomeenkin sitten.

Nämä kuvat ovat kuitenkin Ranskasta, Sainte-Maximesta. 

Voin taas kuulla meren kohinan tätä katsoessa.

Uinnin jälkeen rantaravintolassa pitkälle iltaan... huomaa kuopus ;) taas jo lähtökuopissaan!

Tuleehan se kesä taas. Tuleehan? Ja lämpö?

Vaan ensin kohti ihan toisella tavoin lämpöistä aikaa. Joulua. Sitä jo vähitellen odotellessa. Hiljakseen. Kuopus on jo muutamaan kertaan maininnut että tuodaanhan sitten taas kuusi sisälle. Iso! Bongaillut postin tuomia lelukuvastoja ja jotenkin tajunnut että joulunodotusta alkaa olla ilmassa. Jostain ne lapset sen tunnelman aina poimii, nokkelaan. Isommilta sisaruksilta? 

Kertaalleen muuten, paras tunnustaa, leivoimme jo joulupipareitakin. (no valmistaikina, tunnustan senkin). Kun teki mieli ja kuopus rrrrrakastaa leipomista. Ja taikinaa, nams.

-Hymyilyttää.
Ei kai ole liian aikaista odottaa jo joulua?

Sellaisia keidashetkiä tarvitaan. Kesälomia ja jouluja. Oikeata tunnelmaa. Sisältöä.

- "Tässä on lepopaikka. Sallikaa väsyneiden hengähtää, täällä on lepo ja virvoitus -".   Lepoa sielulle ja keholle! Kuumeessa huomaa, että välillä on pakko levätä. Tästä taisi tulla paitsi kuumeinen, myös matkakuumeinen kirjoitus. Lep(p)oisaa myöhäisiltaa!