Puerto Banus ja muita arvokkaita asioita

Kävimme kurkistamassa Puerto Banuksen huvipursisataman lifestyleä. Ihan oiva tapa viettää lomapäivää sekin. 
Kunhan ei ota autoja ja huviveneitä liian vakavasti.

Niin jylhä. Tuo vuori taustalla siis. Toki myös tämä huvijahtikin.

                           

Huvipurret sopivat täällä maisemaan hyvin. 

Ei ole tarkoitus olla liian ironinen nyt. 

Onkohan tämä myymälä tarkoitettu vain (moni)miljonääreille? Köyhät kyykkyyn ja pysykää kaukana, niinkö?

Maailma on outo. Kaikkea on jakaantunut epätasaisesti. Sitä on melko uuvuttavaa katsella. Tai edes ajatella. (Siksikö muuten niin moni jättää tekemättä mitään asian korjaamiseksi?) Tarkoitan jakautumisella rahaa, rakkautta, terveyttä, onnea, jälkikasvua. Kirjoitin ensin vahingossa jäRkikasvua, joka saakin minut lisäämään listaan vielä yhden: Älykkyyttä eli järkikasvua.

Entä sydämen sivistystä? Jaetaanko se jo alkutekijöissä arvontana sekin. Vai pitääkö sitä itse kehittää? Pyrkiä itse vähitellen yhä enemmän sitä kohti? Hmm.

 En näköjään osaa kirjoittaa tätä postausta muutoin kuin kieli poskessa. Äärimmäisen rikkaan elämäntyylin täysin jonkin verran kyseenalaistavalla asenteella. Olen käynyt Afrikassa Kamerunissa ja nähnyt omin silmin toisen ääripään. Äärimmäisen, järkyttävän köyhissä oloissa elävät resuiset, nälkiintyneet lapset. Joita me tavalliset ihmiset ja enimmäkseen muuten naiset, yritämme auttaa pienenpienillä rahavirroillamme Unicefin, Planin, Kirkon Ulkomaanavun ja erilaisten hyväntekeväisyysjärjestöjen kautta. Sillä aikaa ja siksi kun tarpeeksi rikkaat ja itsekkäät eivät vaivaudu. No, jotkut heistä vaivautuvat sentään. Mutta liian harva. Angelina Jolie ja Brad Pitt. Bob Geldof. Entä onko muita arkipäivän enkeleitä?

 

No niin, kuitenkin, Puerto Banus kuitenkin on yksi maailman kuuluisimmista ja ylellisimmistä huvivenesatamista.  Luksusta ja kuuluisuuksia houkutellen. Lisää voit ihmetellä vaikka täältä. Kerrottakoon detaljina ja mittasuhteiden havainnollistamiseksi vielä, kuinka eräs arabikuningas/sheikki/mikä lie tittelinsä tarkemmin olikaan - käytti mittavine kuninkaallisine seurueineen tavallisesti Marbellassa, tässä lempi-huvittelukaupungissaan, vaatimattomat 5 miljoonaa euroa päivässä.  

Kevyesti, vain sormiaan napauttamalla tuhlaten.

Siinäpä sitä mittakaavaa. Tällaiselle tavantallaajalle. (Mikä sanahirviö muuten, huh.)

Ferrarit jonossa. Ääni on kumea ja vaikuttava, kyllä. MöRRRReääää.

Juomat tilanteeseen sopien.

Kuin kosketusetäisyydellä ravintolasta.

 

Tämä oli hyvää. Rapeaa, maistuvaa. Katkarapuakin sisältäen.

 

Kuopus jaksoi skarpata mukavassa seurueessa jälkiruokajätskin voimalla.

Ferrarit jälleen tuolla häikäisevän seurueemme taustalla.

 Puerto Banus myös yllätti.

 

Sillä mitä löytyikään jalojen patsaiden jälkeen rantakadulta..?

  
 Suojeluspyhimys. 
Pienessä pyhäkössään, paljon ihmisiä ympärilleen keräten. Hänkin. Kuten ne loistoristelijät ja -autotkin.

Pyhä Carmen, "Virgen del Carmen" on espanjalaisten kalastajien ja merenkulkijoiden suojeluspyhimys. Hänen päiväänsä (Fiesta del Carmen) juhlitaan ainakin  kulkuein, juhlamessuin ja ilotulituksin hiukan eri aikaan Malagan lähialueella (tietääkseni - korjaattehan jos olen väärässä - yleisimmin alkaen heinäkuun 16.pvästä).

 

Katolisen kirkon ja kansan kahtalaisuus! Ja toisaalta, mikä luonnollisuus: ripirinnan kaikkea mahdollista elämänkirjoon mahtuvaa. Vai kertooko se vain kirkon historiasta; katolinen kirkko on aina ollut rikas näissä Etelä-Euroopan valtioissa...? Vatikaanivaltio noin esimerkiksi. Onko se kirkko myös hiljaisesti hyväksynyt valtavat tuloerot, ylipääsemättömän kuilun köyhän maailman ja ökyrikkaiden välillä? 

No ei kai täysin. Tiedän jesuiittaveljet ja köyhät fransiskaanit. Ja johan uusin paavikin sanoutui irti rikkauksistaan eikä huoli kuuluisia punaisia merkkikenkiä jalkaansa. Wanha uutinen edellisen paavin ajoilta tästä. Paavin räätälöintiä paavimuodista kiinnostuneille tarkemmin täältä.

 Uuden paavi Franciscuksen ajatuksia köyhyydestä löytyy wikipediastakin, täältä. Ei hän ihan turhaan ole lainannut nimeään Franciscus Assisilaiselta.

Ja yllätyn heti uudestaan. Onhan itsellänikin tarkemmin katsoen koko ajan maailmalla mukana muistutus suojelijasta.

Rannekorussa mukanani Maria, Jumalan äiti. Kaiken kiiltävän keskellä huomaamatta. Muistuttamassa ennenkaikkea Pojastaan. Mutta myös äitiyden arvosta. Miksei myös naisten solidaarisuudesta toisiaan kohtaan.

Tämä käsi työntää lapsenrattaita päivästä toiseen. Alitajuinen pyyntö, huomaan, työntöapua taivaasta? Vanhemmuuteen, äitiyteen, elämään. Tarvitsen! - minä ainakin.

  
Merimies tietää tarvitsevansa suojelusta.  Tänään todistetusti moni espanjalainen ainakin. Kalastaja tietää tarvitsevansa voita leivän päälle. Luonnonvoimien ja jonkun Meitä Suuremman armoilla.

Onpa kummallista, että kirjoitan tällaista postausta nyt. Minun kun piti vain esitellä kaunis huvivenesatama mutta aloinkin suorastaan saarnata! Oho. Kaikkea sitä assosioi. Tai olen liian väsynyt tästä lomailusta laittaakseni tarkemmat sensorit päälle ;).

 Mitä näet, sitä mietit ja itseksesi työstät. Itsellesi. Joskus ehkä muillekin. Toivon, että tavoitatte tästä edes ajatuksen, pari. Rikkauksien näkeminen tai oikeamminkin täysin erilaisen elämäntyylin sai minut mietteliäälle päälle, huomaan.

Onko tämä seuraavakin vain häilyvä kuvajainen.. kuin kangastus autiomaassa? Bloggaaja loistoauton kyljessä. Paljasta säärtäkin näkyvissä niinkuin kunnon autokuviin kuuluu.

  
Huomaatte varmaan, että minulle kehittyi äkkinäinen tarve parodioida kaikkea (muoti/kauneus)bloggaamiseen ja ainakin kaupallisuuteen liittyvää. Luksustuotteista paavimuotiin (paavin "päivän asu" -postaukset olisivatkin mainioita yksitoikkoisuudessaan: Aina sama asu!) ... ja Ferrareista Afrikan köyhiin. Vaan enpä voi mitään.

Tämä on aito postaus. Aitoa minua.

Se on  enemmän kuin kangastus, kertoivat asiantuntevat herrasemme. Selvää kunnioitusta äänessään.

Äärimmäisen harvinainen Cobra -lajin yksilö. Kuulemma.

Tämä auto on namu, tietävät.

Tässä se komeilee! kuin Hannu Hanhen kiiltävä, häpeilemättömän mahtaileva kaara sarjakuvalehden sivuilta. Ja pyydän jo ennalta anteeksi, te todelliset autofanit, jos maallikon kommenttini loukkaavat kauneudentajuanne. En millään pahalla.

Jonkun ajan päästä silmät jo väsyvät ihailemaan toinen toistaan komeampia huvijahteja.

  
Tahtoo kyytiin! Toki. Olisipa se hulppea kokemus.

Saudi-Arabian kuningashuoneelle kuuluva huvipursi oli yksi komeimmista. Puerto Banus on merkitty tämän loistopurren kotisatamaksi.

 Mutta hei, eniten me nautimme toistemme seurasta! Ilman mitään maailman epätasa-arvo-hyökkää päälle-liian rajusti -komplekseja. Tai ystävämme Aku Ankka vastaan Hannu Hanhi- synroomaa.

Onneksi olen rikas - ystävyyden ja ystävien määrässä mitaten! <3

Heipähei, huvipurret! Tapaamisiin ehkä joskus, jossain toisessa elämässä (Toim. huom. En usko jälleensyntymiseen, käytän tätä lentävää lausetta vain sanonnan tasolla..)

Ilta pimenee, valot syttyvät koteihin ja kaupunkiin

Ja kaikista arvokkainta: oma perhe, rakkaat!




Hahhaaa!

Ylimääräiset äidinkorvat, kiitos keskimmäisen :)

Nauttikaahan tekin täysillä kesästä ja toistenne seurasta!