Mereen rakastunut

Meri, kirjallisuus, loma. Auringon lämpö. Aaltojen tasainen ääni. Tässä on hyvä.
Vaikka ikuisesti hyvä. Tälle aika-pysäkille jään hetkeksi, joohan?

Soft and silent way

 And I would like to tell you that I love you
In a very discreet and silent way
I would like to lie down by your side
During the long hours
Of a hot and sticky summer day

I would love to look into your brilliant eyes
With ecstasy and kindness
And in them I shall see
An infinite ocean of desire
Where ethereal trails of enthusiasm
So eagerly reveal themselves
And burn
Like golden flames of fire
(- - - )

- Melanie Camilleri
(ote runosta)

Nizza first 24 hours, nice!

 Nizza on sinistä ja turkoosia, valkoista ja vaaleaa, sinisen joka sävyjä. Kauempana tumma merensininen. Nizza laittaa huokaisemaan, ah miten kaunista! miten lämmintäkuumaa. Kuumat rantahivet suorastaan polttavat jalkojen alla. Joko totut pian tai kuljet flipfopeissa. Totun. Uimisen jälkeen suolaveden huuhtoo raikasvetinen piristävä suihku, jonne ei yleensä tarvitse edes jonottaa. (Jonkun hajamielisen unohtamat aurinkolasit saivat olla pitkään, jopa tunteja suihkun reunakaiteella. Kukaan ei ottanut toisen omaa - täälläkään.)

Jano, meren syli. Aaltojen lempeä keinu. 

Olen ollut Nizzassa ennenkin, tiesin mitä odottaa. Silti lämpö, palmut, merensini, kaikki taas yllättävät, ottavat haltuun. Lomafiilis on helppo löytää.


 



Hotelli kiva, aivan lähellä rantaa. Täältä rantakamppeet kätevästi lainaan, aurinkovarjot kainaloon ja menoksi! 

Rannalla syöty vesimeloni valuu käsivartta pitkin ja kutittaa. Raikas ja maukas vesimeloni, täyteen kypsynyt. Ei haaleanpunaiseksi jäänyt. Moni muukin asia kuin hedelmän maku, on jotenkin vahvempi, voimakkaampi, mehukkaampi maukkaampi kuin kotona Suomessa. 

 Värejä, tuoksuja. Makuja.

Valoisa päivä täynnä aurinkoa tekee tilaa yölle tulla. 

Promenade des Anglais on suojattu nykyään valkoisin tukevin paaluin, aidoitettu jotta ei enää koskaan. Lue lisää tästä kuuluisasta rantakadusta (ja myös sen mustasta päivästä täältä (klik). Sieltä selviää myös, miten englantilainen pappiskollega Lewis Way on liittynyt rantakadun historiaan 1820-luvulla. Miksi juuri englantilaisten kävelykatu-?

 

Vesi hoitaa, pesee pois pölyn ja kiireen. Huoletkin? Huuhtoisipa vaan nekin, huis pois putipuhtaiksi-.

Rannalla

Ihanat vaaleat pilvet
liukuvat taivaalla.
Hiljaa ja lumoavasti
laulaa ulappa.
Aaltojen hyväilyistä hiekka on väsynyt.
Tulisit aivan hiljaa
tulisit juuri nyt –.

 - Saima Harmaja 17.3.1930

Palmujen alla lämpimän tuulen yöt, ihmiset yhä rannalla istuen piireissään laulaen, jutellen, viinilasit hiekassa. Jotain sametinpehmeää on näissä öissä. 

Heaven-Haven

I have desired to go
Where springs not fail,
To fields where flies no sharp and sided hail,
And a few lilies blow.

And I have asked to be
Where no storms come,
Where the green swell is in the havens dumb,
And out of the swing of the sea.

- Gerald Manley Hopkins

Iltauinnilla auringon jo laskettua - yhä tarkenee!

 Lomaolo, hyvä olo!

Taitavien rullaluistelijoiden ja -lautailijoiden esitys pujotteluratoineen keräsi yleisöä, waude!