torstai 12. helmikuuta 2015

Parannuksia


Diagnoosi

Monitulkintainen sana on tuo parannuksia. Puhutaan tämän blogini parannuksista, toivon!








niin tahtoisin kommentteja, keskustelua! Vaan en saa niitä aikaan. Onko kynnys kommentoida jotenkin korkea, olenko (ajoittain) vastannut vitkaisesti tai tekniikka ei kerrassaan pelitä? Missä vika?

Okei, yritin tässä itsekin diagnosoida vähän. 

Huh. Kääk. En pysty itsekään lukemaan monia aikaisempia postauksiani vuoden takaa ilman nolouden hetkiä ja häpeän kiusallista punaa poskillani. Voi mitä kaikkea sitä on tullut kirjoitettua, huhhuh! Ylipitkiä jaarituksia. Ja niiiiiiiiin monta fotoa per postaus. Ihan liikaa. Säälin teitä lukijoitani. Mitä ihmettä sitä on tullut ajateltua? Yrityksenä säilöä koko fotoalbumi tänne netin sfääreihin?

Vaan on niitä onnistuneempiakin postauksia. Joihin oon yhä vielä tyytyväinen. Joiden poistamista ei tarvi edes harkita. Jotka voin allekirjoittaa vielä tänäkin päivänä. Kuvat kivoja, ja tekstikin ymmärrettävää eikä pompi asiasta toiseen. Joskus. Esimerkiksi tämä suloinen: Poikamaista! Tai tämä äitiydestä: Punainen hattu. Ja perheemme balettitytöstä, tanssin tärkeydestä kaikille: Syystanssia.

Joskus hyviäkin tekstejä, joukossa muutama lukijoita koskettava. Kokonaissaldo? 
Usein vastassa hiljaisuus. Kuitenkin kaipaan, hmm jotain...? Enemmän kontaktia teihin lukijoihin! 

Vaan miten sitä ihminen on näin hassu että opettelee jotain asiaa alusta asti ihan julkisesti? 
No, pakko kai toisaalta tässä lajissa onkin.

Katse eteenpäin! Jospa se tästä vielä...?

Auttakee! Mitä toiveita teillä on lukijoina? Mitä parannusehdotuksia? Ruusuja, risuja?

 

(huiii kamalaa...?)  

Mä yritän nimetä joitakin toiveita jo itse:

Aiheet. Pelkistys. Pointti esiin. Jaaritukset pois.
Kuvat. Vähemmän on enemmän. Opettelehan sitä valokuvausta lisää, jooko!
Elämä. Valoisuutta. iloja. Syvempiä hetkiä mausteeksi.  
Keskustelu. Jooko, kiitos! Huhuu, onko siellä ketään? Yksinäni juttelen?
Ajoitus.  Aamupäivään. Postaustiheys useammin. 
Muu. Blogilinkit muuallekin someen. Tai jotain aktivoitumista, please? Insta? facebookiin en aina kehtaa laittaa omaa linkkiä. Itseään on paha mainostaa. Blogiseuranta helpommaksi ja lukijaystävällisemmäksi, tavalla tai toisella. Nih!

Olisiko näistä hyvä aloittaa? Entä mitä muuta?



Mukavaa perjantaita ja Iloista Ystävänpäivää! 

Krisse

 
dress, karen millen
boots, högl


10 kommenttia:

  1. Lopetin kommentoinnin, kun kommenttini yksi toisensa jälkeen hävisi. Yritin ilmoittaa tästä ja kysellä, onko kommenttini ei-toivottuja, mutta sekään ei onnistunut.

    VastaaPoista
  2. Voi itku! Onpa kummaa. Kommentit ovat enemmän kuin tervetulleita, aina olleet. Yhtään kommenttia en ole poistanut itse. Eikä ole edes ennakkotarkistus toimintona päällä enää. Alkukuukausina se taisi toimia jotenkin virheellisesti, kertoili joku face2face. Että toistuvasti hänenkin kommentti hävisi, muttei ollut ikinä tullutkaan mulle asti kuitenkaan.

    Toivottavasti jatkossa pelittää aina! Kiitos tiedosta ja arvokkaasta kommentistasi. Ja mukavata viikonloppua!
    Krisse

    VastaaPoista
  3. Kommentoin näitä ihan viimeisimpiä mm. juttua kuopuksen korvatulehduksesta, työpohdintoja jne. Ootko tarkistanut roskapostit? Nyt tämä näyttää kuitenkin taas toimivan. Hyvää viikonloppua sinullekin. Itse luen sohvannurkassa kirjaa flunssasta toipuvana. Lepoa luvassa tämä vkl.

    VastaaPoista
  4. Tuli tarkistettua roskapostitkin, eipä muuta paitsi tosiaan roskaa ja mainosta. Pikaista paranemista sinulle ja mukavia kirjahetkiä!

    VastaaPoista
  5. Tiiviimmin, muutamalla kivalla kuvalla höystettynä ja vähän useammin jos mahdollista, siinä omia mietteitäni blogiisi liittyen. Tätä on kiva seurata vaikkei usein tulekaan kommentoitua :)
    Viimeisimpään tekstiin yritin vastata anonyymina, mutta"en ole robotti"- kohta jäi pyörimään ikiajoiksi eikä kommentointi siis onnistunut?
    Kivaa viikonloppua, Sissi

    VastaaPoista
  6. Ok hyvä kuulla. Siinäpä sopivasti petrattavaa! On ollut ihanan aurinkoinen viikonloppu, saatu nauttia ulkoilusta täysin siemauksin. Täällähän alkoi koululaisilla jo talvilomat. Just katsottiin perheleffana Muumit Rivieralla, haha. Pakkasesta bikinitunnelmiin... Mukavia kevättalvisia päiviä teillekin! Krisse

    VastaaPoista
  7. Hei ja lämmin kiitos kommentistasi blogini puolelle! Se ilahdutti! Pahoittelen tässä samalla vähän viivästyneestä vastauksesta. Halusin ihan ajan kanssa paneutua kommenttiisi, niin pitkästi, aidosti, rehellisesti ja ystävällisesti olit kirjoittanut. Kiitos siitä. Arvostan siis todella sitä, että tulit kommentoimaan ja kirjoittamaan ajatuksistasi. Olen ihan samoilla linjoilla kanssasi mitä tulee arvosanoihin ja suorittamiseen. Sen kieltämättä välillä vähän unohtaa, että elämässä täytyy myös nauttia suorittamisen sijasta. Tosin se minkä takia yritän nyt saada mahdollisimman hyviä arvosanoja on se, että yliopistoon erillisvalinnan kautta hakeminen vaatii tiettyä arvosanojen keskiarvoa. Osa englanninkielisistä kursseista on kieltämättä todella vaativia ja niistä hyvän arvosanan saaminen vaatii aika paljon... Mutta tosiaan kun pääsee yliopistoon sisälle, ei tarvitse samalla tavalla nipottaa :) Mutta kirjoitit kyllä täyttä asiaa, kiitos :) Mukavaa muuten kuulla, että olet löytänyt meidän blogien kautta uusia kokeilemisen arvoisia reseptejä ym. Itse teen pääsääntöisesti kaikki ruuat ja leipomukset äidin ohjeiden mukaan. Kun ruokavalio on gluteeniton ja pääosin maidoton, on mamman blogista helppo käydä kurkkimassa ohjeita.

    Kiitos vielä kerran mukavasta kommentistasi. Aurinkoista ja mukavaa kevättä :) Kerron äidille terveisiä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kun jätit näin kauniin ja pohditun viestin, arvostan! ja hienoa että kerroit myös äidillesi terveiset. Kyllä ne vaan nämä viikonloput perheen kera antavat monin tavoin uutta puhtia, itsekullekin. Menestystä edelleen opintoihisi ja paljon kevätaurinkoa itsellesikin, talvihangilla tai ilman :)

      Poista

Kommentteja, ideoita, yhteistyötä? s-postiin tallessamaailma@gmail.com