Hupsis. Tulipa pitkä joulutauko täältä blogista. Mutta kuulkaapa: se tuli tarpeeseen!
Mitä kaikkea -! Voisin kertoa niin paljon ettei sitä kukaan jaksaisi lukea. Päivät lentävät ja tammikuu taittui talveksi, vihdoin. Kuvat kertokoon palan tarinaa. Joulufiilistelyäkin vielä.
Toivottavasti teidän vuosi 2014 on alkanut hyvin, rakkaat lukijat!
Saapasmaan kuvia. Ikuista Roomaa ja joulukaupungin lämpöä:
First things first - pizzaaaa! Nammm.
Kuopus, meidän joulutonttu <3
Remontin julkisivu. Italialaisella tyylillä sekin.
Hotelli. Lepoa, puhtaanvalkoisia lakanoita, king size -vuoteita, maistuvia aamupaloja, kaupunkiväsyneiden jalkojen lepuutusta. Leppoisaa jouluoloa.
Maria, Joosef ja pieni joulunlapsi Jeesus.
 |
Nämä apostolit vartioivat väsymättä öin ja päivin ikuista kaupunkia. Aika jylhää. |
 |
Työpukeutuminen voi siis olla tällaistakin... |
 |
| Pantheon |
Iltamenoja. Harvinaista luksusta suurperheelliselle - arvostan!
Taivasta vasten piirtyiviä ikuisia silhuetteja. Vaikuttavaa. Love it!
 |
| Altare della Cattedra, 1658-66; Gian Lorenzo Bernini |
 |
| "Dominus vobiscum, et cum spiritu tuo." |
Misere mei, Domine.
Pietarinkirkko ja Vatikaanimuseo ansaitsevat ihan oman postauksensa vielä. Aihe ei tyhjene kerrasta. Kertakaikkiaan!
"Keneltä sai tähden tuo katse pienokaisen?
Kuka poisti synkeyden yöstä paimenten?
Kuka solmi kruunun nyt sinun hiuksillesi?
Viisaat kuka johti luokse rakkaan lapseni?
Olet toisten kaltainen?
Lapsi lupauksien?
Tuotko, lapseni, nyt toivon maailmaan?
Olet aarre sydänten?
Miten sinut suojelen?
Helmassani kantaa itse taivastako saan?"
- ote laulusta Carola Häggqvist; Himlen i min famn, Taivas sylissäni (suom. Pia Perkiö).
Olipa kiva lukea taas päivitystäsi -ja katsoa matkakuvia. Täällä Italia/Rooma on vielä "valloittamatta", haaveissa siintää viikonloppuloma yhdessä puolison kanssa. Itse kävin Wienissä syksyllä naisporukalla, ja näin toisella käynnillä ihastuin kovasti. Neljään päivään mahtui sopivasti nähtävyyksiä, ostoksia, herkkuja ja lepoakin. Kävinpä Tsekkien rajalla tapaamassa lapsuuden tuttavaperhettäkin- viimeksi tapasin heidät interrail-reissulla 80-luvulla...Remember? Jälleennäkeminen oli mahtava! Ja itsessään jo 1,5 tunnin junamatka oli kuin aikamatka nuoruuteen ;)
VastaaPoistaWau, kuulostaa ihanalta! Wanhat ystävät, tuttavat ja jälleennäkemiset jos sillään. Ja uusintaotokset Wienistä. Aikamatka nuoruuteen virkistäisi sopivasti. Minne vuodet vierii, aina näin tulee ihmeteltyä kun uusi lukema kalenterissa, opeteltava kirjoittamaan nyt jo 2014. Haleja ja valoisia talvipäiviä!
VastaaPoistaHei, upeita kuvia ja tekstiä! Kävimme Roomassa perheen kanssa toissakesänä, kylläpä tuli muistoja mieleen. Pietarinkirkko on todella vaikuttava!
VastaaPoistaKiitos kommentista Mari, ilahdutti! Niin, huokaus, Rooma vaan ON ihana. Pietarinkirkko, kyllä - ja Sixtuksen kappeli, jota ei saanut kuvata. Menevät ihon alle molemmat, kerrasta. Fiilistellä voi sitten vaikka tv:n äärellä jälkikäteen aina juhlapyhinä, Pääsiäisyön ja jouluyön messuja Pietarinkirkossa. Vaikkei se sama asia ole, mutta ripaus muistoja piristää aika ajoin. Kiva kun piipahdit blogissa!
VastaaPoista